Monelle suomalaiselle riidan vieminen oikeuteen on liian kallista – Avun puutetta paikataan googlaamalla

Ihmiset hakevat Suomea vähemmän apua oikeusongelmiinsa vain Mongoliassa, Senegalissa, Nepalissa, Georgiassa ja Hongkongissa.oikeusturva 4.3.2019 klo 06:00

Oikeudellisen avun puute saattaa laukaista stressin, sairauksia sekä parisuhde- työ- ja alkoholipulmia. Henrietta Hassinen / Yle

Oikeudellisten ongelmista kärsivistä suomalaisista vain seitsemän prosenttia osaa hakea apua viranomaisilta: siis poliisilta, hallintoviranomaisilta tai tuomioistuimista.

Lakimiesliiton kampanja ”Oikeus kuuluu kaikille” kertoo, että esteitä avun hakuun ovat oikeusprosessien kalleus ja oikeudenkäyntien pitkä kesto, häpeä tai tietämättömyys sekä riittämätön oikeusapu ja vakuutusturva.

Vaikka apua saa liian harva, lähes kaksi kolmesta suomalaisesta on parin viime vuoden aikana paininut oikeudellisten pulmien ja -riitojen kanssa.

Lakimiesliiton puheenjohtaja, professori Tuula Linna kertoo, että yleinen riitojen aihe on esimerkiksi asuminen. Riidat liittyvät varsin usein naapureihin.

– Yli neljännes kärsii melusta, lemmikeistä, roskista ja parkkipaikkariidoista. Naapuritoraa huolestuttavampaa minusta kuitenkin on, että yli 20 prosenttia ei ole saanut hoitoa julkisesta terveydenhuollosta.Tuula LinnaSebastian Trzaska

Linnan mukaan osa ihmisistä on myös jäänyt vaille sosiaalietuuksia. Vaikeuksia on lisäksi kuluttaja-asioissa, tapaturmissa, työsuhteissa ja vaikkapa perheasioissa.

Googlailu voi johtaa harhapoluille

Kansainvälinen ja riippumaton Word Justice Project (WJP) on kerännyt tietoa oikeuden saatavuudesta 45 valtiossa.

Tulokset näyttävät suomalaisen oikeusvaltion näkökulmasta melko noloilta.

– Suomea vähemmän apua julkiselta sektorilta haettiin vain Mongoliassa, Senegalissa, Nepalissa, Georgiassa ja Hongkongissa.

Mistä suomalaiset sitten hakivat yleisimmin apua, jos eivät asiantuntijoilta tai viranomaisilta? Googlestapa tietenkin.

– Hämmästyin, että lähes puolet suomalaisista eli 47 prosenttia etsi apua internetistä ja medialähteistä. Siitä voi tulla joskus ongelmia. Löydetty tieto on liian yleistä eikä koske juuri omaa asiaa. Avun hakija voi mennä harhaan ja tulla väärinymmärryksiä.

Suomalaiset ovat googlailijoina aivan omassa luokassaan. Pitkän hajuraon päässä tulivat 36 prosentin tuloksella mm. Italia, Uusi-Seelanti ja Slovenia.

– Suomalaiset ovat aivan omaa luokkaansa nettiaktiivisuudessa ja viranomaispassiivisuudessa.

WJP:n selvityksen mukaan yli 20 prosenttia ihmisistä aikansa googlailtuaan luovutti oikeuspulmissaan ja esimerkiksi muutti pois ongelma-alueelta tai luopui kokonaan oikeuksistaan.

Oikeusturvavakuutus jumittunut 80-luvulle

Oikeusprosessi Suomessa on kallis ja karsii monen oikeudenhakuhaluja. Ja monet myös luottavat oikeusturvavakuutukseensa turhan hyväuskoisesti.

– Riita-asioiden käsittelyssä olemme kansainvälisessä vertailussa vasta sijalla kahdeksan. Erityisen huonon arvosanan saamme siitä, että oikeusprosessimme on hidas ja kallis. Asiat pyörivät käsittelyssä vuositolkulla.

Oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on korvata oikeudenkäynneistä aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja. Lakimiesliiton mukaan oikeusturvavakuutuksen korvaustaso on jämähtänyt 80-luvulle.

Oikeusturvavakuutus korvaa kuluja yleensä vain 8 500 euroon saakka. Ihmiset tosin luulevat korvausten olevan moninkertaisesti suuremmat. Lakimiesliiton Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä ihmiset elivät harhaluulossa, että korvaussumma kipuaisi jopa yli 60 000 euroon.

– Korvaustaso ei kata kuin pienen osan oikeudenkäynnin kustannuksista ja vain osan juttutyypeistä. Usein on epäselvää, kuuluuko esimerkiksi sovittelu korvausten piiriin. Oikeusturvavakuutukset olisi päivitettävä niin, että ne kattavat riittävän raha- ja asiamäärän.

Oikeusvaltio maksaa ja sen kuuluukin maksaa

Taloudellinen asema ei saa ratkaista sitä, saammeko ongelmamme oikeudenmukaiseen käsittelyyn. Järjestelmämme puutteisiin törmäävät niin yksityiset ihmiset kuin yrityksetkin.

Lakimiesliitto penää oikeuden hoitoon lisää euroja, sillä Suomi laahustaa muiden Pohjoismaiden perässä. Vain alle yksi prosentti koko valtion budjetista käytetään valtion ydintehtäviin kuuluvaan oikeudenhoitoon.

– Oikeusvaltio maksaa ja sen kuuluukin maksaa. Mutta toimimattomat prosessit on myös käytävä läpi.Käräjöinnin sijaan tarvittaisiin ”kevytmenettelyjä”.Henrietta Hassinen / Yle

”Pieniä” naapuruusriitoja ei sovi vähätellä, sanoo Tuula Linna. Tutkimuksen mukaan 46 prosenttia suomalaisista koki näiden oikeusongelmien aiheuttavan heille esimerkiksi stressiä, sairautta, parisuhde- työ- ja alkoholiongelmia.

– Sen vuoksi olisi tärkeää, että meillä olisi vakiohintaisia kevytmenettelyjä niin sanotuille pikkuriidoille. Nykyinen täysimittainen riita-asiainoikeudenkäynti on liian kallis ja hidas.

Lakimiesliitto vaatii maksutonta julkista oikeusapua vähävaraisten lisäksi myös keskituloisille. Nykypäivänän keskituloiset ovat jääneet väliinputoajiksi.

– Olemme Lakimiesliitossa sitä mieltä, että oikeusavun piiriin pitäisi saada mukaan suurempi osa keskituloisista.

Ja vielä: koska oikeusprosessit ovat kalliita ja matavat, on syytä kehittää vaihtoehtoisia oikeudellisia riidanratkaisumenetelmiä eli sovittelu- ja välimiesmenettelyjä.

– Esimerkiksi tuomioistuinsovittelu on noin päivän mittainen. Käräjätuomari sovittelee ja kertarykäyksellä, ilman muutoksenhakua päästään usein sovintoihin. Sovittelu on edullinen ja nopea. Sitä voitaisiin laajentaa julkiseen ja yksityiseen oikeusapuun.

Keskustelu aiheesta on avoinna klo 22:een: Kerro kokemuksistasi.

Lue lisää:

Oikeusturvavakuutus tuottaa jatkuvasti pettymyksiä – silti lähes kaikki ostavat sen