Suomiko oikeusvaltio, kysyy Velallisten Tuki ry:n puheenjohtaja Liisa Mariapori ja tiedustelee avoimesti maan hallitukselta ja oikeusministeriöltä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kunnianloukkausasiaan liittyvän pysyväisohjeistuksen noudattamisesta ja asianmukaisen Finlex-suomennostyön tekemisestä.
Poliittinen johtomme on vuodesta toiseen vakuuttanut, että Suomi on oikeusvaltio.
Mutta onko tämä väittämä totta vai tarua, jatkaa Mariapori tiedustellen onko todellisuudessa kysymys siitä, että Suomen oikeuslaitos ei toimi, kun Finlexin noin 3-sivuisesta ”06.07.2010 CASE OF MARIAPORI v. FINLAND” -päätöksen suomennoskoosteesta on jätetty pois keskeinen osa 11-sivuisesta englanninkielisestä pysyväisohjeistuksesta Suomen valtiolle eikä päätöstä muutenkaan noudateta.
Euroopan ihmisoikeustuomoistuimen suuri jaosto antoi 06.07.2010 sananvapautta koskevan päätöksen asiassa tapaus Mariapori v.. Suomi.
Katso tästä ensin englanninkielinen Mariapori vs. Suomi EIT-päätös pvm 2010-07-06
Tätä päätöstä ei ole kokonaisuudessaan vieläkään käännetty suomeksi Finlexissä, jossa on vain lyhyt referaatti päätöksestä ja tässä referaatissa on kaikki oleellinen asiassa jätetty pois.
Mariapori vs. Suomi-EIT-päätös_Finlex-3-s. suomennos_2010-07-06
EU Presidency Translatorilla tehdystä käännöksestä käy mm. selväksi, että Euroopan Neuvosto on vuonna 2007 ohjeistanut jäsenvaltioitaan (koskee myös Suomea) herjausjutuissa lopettamaan vankeustuomiot.
Suomennos Mariapori vs. Suomi EIT-päätöksestä 2010-07-06_2019-11-12
- Katso erityisesti keltaisella yliviivattu suomennoksen kohta 69, joka kieltää vankeusrangaistuksen EU:n jäsenvaltioilta.
MUUTA:
Myöskään Korkein oikeus ei päätöksessään nro 2586/22.11.2011 dnro H2010/216 noudattanut tätä EIT:n päätöstä sananvapaudesta.
Euroopan Neuvosto oli päätöksellään 1577(2007) vaatinut jäsenvaltioitaan luopumaan viipymättä vankeusrangaistuksista herjausjutuissa, mutta siitä huolimatta näitä vankeusrangaistuksia Suomessa edelleen annetaan.
Jo tämä yksistään osoittaa, että Suomi ei ole oikeusvaltio ja että Suomessa ei saa oikeutta edes EIT:n päätöksen jälkeen.
06.07.2010
Mariapori-tapaus – Oikeudenkäynnin kesto – Kohtuullinen aika – Sananvapaus – Kunnian suoja – Todistajan sananvapaus
Maat: Suomi
Antopäivä: 06.07.2010
Art: 6:1, 10, 41
V: Anna-Liisa Mariapori
Kysymys oikeudenkäynnin kohtuullisesta ajasta herjausjutussa. Kysymys myös verorikosasiassa kuullun todistajan sananvapaudesta sekä vielä siitä, loukattiinko veroviranomaisia kirjallaan arvostelleen henkilön sananvapautta jo sillä, että hänelle määrättiin herjauksesta ehdollinen vankeusrangaistus.
————————-
Mitä tuli valittajan kirjassa esitettyihin lausumiin, EIT totesi, että kirjaa voitiin pitää poleemisena dokumenttina tai pamflettina, jolla pyrittiin edistämään julkista keskustelua. Kirjalla oli lähinnä esitetty valittajan näkemyksiä veroviranomaisten, verotarkastaja A mukaan lukien, toiminnasta. Hänet oli tuomittu ehdolliseen vankeuteen ja korvauksiin. Vaikka seuraamusten määrääminen kuului kansallisille viranomaisille,
EIT piti kuitenkin vankeusrangaistusta herjauksen seuraamuksena sananvapauden kanssa yhteensopivana vain poikkeuksellisissa oloissa erityisesti silloin, kun sananvapauden käytöllä oli loukattu vakavasti muita perusoikeuksia. Käsillä oleva tapaus oli klassinen esimerkki yksilöön kohdistuvasta herjauksesta keskusteltaessa hyväksyttävää julkista mielenkiintoa omaavasta tärkeästä asiasta eli veroviranomaisten toiminnasta eikä niin ollen vankeusrangaistuksen määrääminen ollut mitenkään oikeutettua. Sellainen rangaistus ehkäisi väistämättä julkista keskustelua ehdollisenakin. EN oli päätöksellään 1577(2007) vaatinut jäsenvaltioitaan luopumaan viipymättä vankeusrangaistuksista herjausjutuissa. Jo seuraamusten ankaruus osoitti, että sananvapauteen puuttuminen ei käsillä olevassa tapauksessa ollut ollut välttämätöntä. Siten EIS 10 artiklaa oli rikottu sekä oikeudenkäynnissä että kirjassa esitettyjen lausumien kohdalta.
——————————
LOPPUTULOS: EIT katsoi yksimielisesti, että EIS 6 artiklan 1 kohtaa ja EIS 10 artiklaa oli rikottu ja että valtion oli maksettava valittajalle korvausta taloudellisesta vahingosta 33.390,84 euroa, aineettomasta vahingosta 6.000 euroa ja kuluista 10.000 euroa kaikki määrät mahdollisine veroineen 3 %:lla korotetun EKP:n maksuvalmiusluoton koron mukaisine viivästyskorkoineen.
Viittaukset: EIS 6 artikla: Pelissier and Sassi, R:1999/II. EIS 10 artikla: Sunday Times, EIT: A-30; Lingens,
EIT: A-103; Barfod, EIT: A-149; Jersild, EIT: A-298; Fressoz and Roire, R:1999/I; Janowski, R:1999/I; Surek
and Özdemir 8.7.1999; Nilsen and Johnsen, R:1999/VIII; News Verlags GmbH & Co.KG, R:2000/I; Nikula,
R:2002/II; Feridun Yazar 23.9.2004; Karhuvaara and Iltalehti, R:2004/X; Selistö 16.11.2004; Cumpana and Mazare, R:2004/XI; Kyprianou, R:2005/XIII; Eerikäinen and others 10.2.2009.
